Aamulla oli aikainen herätys, koska Eskelinen saapuisi Utsjoen pysäkille varttia yli aamuviiden. Aurinko paistoi kirkkaasti kun Eskelinen ilmaantui paikalle aikataulunsa mukaisesti. Normaalit lastausrutiinit sujuivat nopeasti, joten matkaa päästiin myös jatkamaan aikataulun mukaisesti kymmenen minuutin kuluttua. Samalla autolla pääsisi kuulemma Rovaniemelle asti, mutta kuljettaja vaihtuisi Ivalossa - tämä osoittautui itse asiassa samaksi, jonka kyydissä matkani alkoi pohjoista kohti.
Matkailijan elämä on kyllä melkoisen leppoisaa nykyajan Lapissa, kun Eskelinen tarjoaa ilmaisen wifi-yhteyden ja sähköä penkin vierestä pistokkeesta. Koska Suomen Lapin maisemat ovat pääosin pusikkoa, jossa ei omasta mielestäni juurikaan näkemistä ole, eipä sitten muuta kuin telkkua katsomaan älyluurilla... Lakisääteisten taukojen, kuljettajanvaihdoksen ja kilometrien nielemisen jälkeen saavuimme Rovaniemelle hieman ennen puoltapäivää. Kesäsää oli vielä aurinkoinen ja lämmin, sadetta olisi odotettavissa ilmeisesti vasta yöllä. Koska tällä kertaa tulin normaalia aiemmalla bussilla, edessä olisi koko iltapäivä aikaa turistina. Leijonanosan vei tutustuminen Arktikumin arktisen museon näyttelyihin, joskin välillä poikkesin naapurissa sijaitsevaan metsäaiheiseen Pilke-tiedekeskukseen. Näiden kierrosten jälkeen nälkä alkoi muistuttaa olemassaolostaan, joten suuntasin tällä kertaa Monte Rosa -ravintolaan, jossa tilasin Jäämeren lohta hummerikastikkeella ja jälkiruoaksi creme brulee lakkahillolla...nam!
Seuraavaksi vuorossa oli junalipun hankinta, josta kehkeytyikin varsinainen iltapäivädraama. Ensinnäkin, Rovaniemen asemalla ei ole enää lipunmyyntiä. Sen sijaan siellä on kaksi lipunmyyntiautomaattia, joista vain toinen oli tällä kertaa toimintakuntoinen. No, ei muuta kuin lippua ostamaan. Kaikki näytti onnistuvan hyvin, makuupaikankin pääsi valitsemaan vaunukartasta. Mutta mutta... pyöräpaikkaa ei voikaan ostaa automaatin kautta! Siispä perutaan tämä transaktio ja mietitään muita vaihtoehtoja. Taskussa oli Android-luuri, joten VR:n normaaleja nettisivuja ei voinut Flashin puuttumisen takia käyttää. Ladattuani VR Mobiili -sovelluksen onni antoi edelleen odottaa itseään, koska kyseisellä sovelluksella ei yllättäen voikaan ostaa makuupaikkoja! Vähenevistä oljenkorsista seuraavana vuorossa oli R-kioski, jonka kontolle VR:n lippujen myynti on jäänyt siellä missä aseman lipunmyynti on saanut lähteä. Mutta Ärrällä oli sama puute kuin mobiilisovelluksessa, ei mahdollisuutta ostaa makuupaikkoja... Lopulta ainoa ratkaisu oli soittaa VR:n maksulliseen palvelunumeroon (1,99 eur + pvm), tilata tarvitsemansa liput sieltä (automaatilla valitsemansa makuupaikan voi toki onneksi tässä kertoa) ja hakea ne lopuksi R-kioskilta. Tämä "tasa-arvoinen" lipunmyyntijärjestelmä on tarpeen ilmeisesti ostettaessa myös muita erityispaikkoja, kuten esim. pyörätuolipaikkoja.
Junalippuepisodin jälkeen turistiaikaa oli vielä hieman jäljellä, joten suuntasin kohti Ounasvaaran hiihtokeskusta. Mäkihyppytornista näkyivät jo lähestyvien sadekuurojen tummat pilvet, mutta sää pysyi kuitenkin poutaisena loppuillan. Palattuani Ounasvaaralta kävin vielä matkamuistomyymälässä ostamassa pari pehmoporoa tuliaisiksi pikkuväelle sekä Prismassa vadelmia etsimässä, mutta tähän aikaan päivästä jouduin tyytymään hollantilaisiin karhunvadelmiin. Hieman ennen iltayhdeksää pääsin lastaamaan kulkupelini ja tavarani uuteen yöjunatyyliin, joka sujuikin jo varsin ripeästi. Aikataulunsa mukaisesti varttia yli yhdeksän juna lähti liikkeelle kohti etelää, konduktööri kävi tarkastamassa liput melko pian ja pääsin oikaisemaan yläpetille viimeiseksi reissuyöksi.
Pyörän liikkeet
- 25 km (pyörimistä Rovaniemellä)
- 7,5 km (rautatieasema - koti)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti