Yhteenveto
- Pyöräilymatkaa 1008 km
- Vertikaalinousua noin 13000 m
- Pyöräilypäiviä 9
- 6 päivää aurinkoista, lämpötila päivällä 22-30 astetta, yöllä noin 15 astetta.
- 3 päivää pilvistä ja tuulista, lämpötila päivällä sekä yöllä 10-12 astetta
- Ei pisaraakaan sadetta!
Vaa'an mukaan kuskista katosi reissussa nelisen kiloa, joista kolmen viikon kuluessa takaisin tuli noin puolitoista kiloa, jonka arvelisin olleen enimmäkseen nestevajetta kun taas loput lienee ollut viskeraalista yms. rasvaa. Hapenottokykyä kuvaava VO2max-arvoni on yleensä ollut kotiergometrillä mitattuna noin 50 ml/kg/min, eli kutakuinkin samaa luokkaa kuin olen saanut Varalan Teskun kuntotesteissä maitohappomittausten perusteella (viiteryhmään suhteutettuna kuntoarviona "erinomainen"). Kahden palautumislepopäivän jälkeen kotiergometrin tulos oli nyt peräti 56 ml/kg/min, eli näin ikämiessarjassakin harjoituksella on nähtävästi vielä selvä vaikutus!
Vielä enemmän olin silti yllättynyt muiden retkipyöräilijöiden vähäisestä lukumäärästä Nordkappin reitillä - sesonki taisi olla vielä edessäpäin. Tapaamieni reissaajien kohdalla täytyy kyllä nostaa hattua (tai ehkä paremminkin kypärää...), sillä monet heidän reissuistaan olivat aivan omassa suuruusluokassaan omaani verrattuna. En tiedä, johtuuko sitten lepopäivien pitämättömyydestä vai mistä, mutta henkilökohtaisesti oma motivaatio polkemiseen alkaa yleensä huomattavasti vähentyä jo viikon yhtäjaksoisen matkanteon jälkeen, saati sitten että pitäisi tahkota kuukausitolkulla siirtymätaipaleita läpi vähemmän mielenkiintoisten maisemien... Tältä pohjalta taidan pitäytyä ainakin toistaiseksi pelkkiin nojatuoliversioihin näistä extreme-rykäisyistä, helpommasta päästä esimerkkinä Soininvaaran reitti läpi Euroopan tai sitten ääritapauksina vaikkapa TransAm- tai Silk Road -reitit.
Kohokohdat
- Lyngenin alppien siluetti auringossa
- Nordkappin ylänkömaisemat
- Børselvfjelletin tasangon ylitys myötätuulessa
- Silfar Canyon
- Kesken jäänyt patikkareissu Gorsabruan 153 m korkealle riippusillalle Kåfjorddalenissa
- Pohjoisimpien kalastajakylien Gjesvaerin ja Skarsvågin ohittaminen
- Kahdesti tarjolla olleet mutta lopulta näkemättä jääneet kivettyneet peikot Trollholmsundissa
- Leirintäalueet
- Fosselv Camping ***
- Russenes Camping (Olderfjord) ****
- Nordkapp Camping (Skipsfjorden) ***
- Ifjord Camping *
- Stabbursdalen Feriesenter ***
- Wildcamp-paikat
- Samuelsberg **
- Øksfjord ***
- Havøysund ***
- Gamvik *
Tälle reissulle lähdin pienellä riskillä "kokeilemaan" Bilteman vesitiiviitä laukkuja. Käytin niiden takalaukkuversioita sekä takana että edessä, joten tilaa oli jonkin verran enemmän käytettävissä kuin aikaisemmilla reissuilla. Etukäteen epäilykseni kohdistui ehkä eniten kiinnikkeiden kestävyyteen, mikä kuitenkin osoittautui turhaksi (mukana olisi ollut myös pari varakiinnikettä) - ehkä rynkyttävien teiden välttely ja suhteellisen onnistunut kuoppien väistely tuotti tulokseksi riittävän hellävaraiset olot myös laukuille. Tavaroiden purkaminen ja uudelleenlastaus olivat ehkä aavistuksen verran helpompia ja ainakin nopeampia laukut irrottamalla kuin aiemmin soveltamaani jätesäkkimetodia (laukut jäivät paikoilleen, mutta sisältö purettiin kahteen jätesäkkiin) käyttämällä. Helteisissä nousuissa mustista laukuista näytti olevan jonkin verran hyötyä houkuttimena paarmoille, jotka säteilylämmön perässä hakeutuivat myös laukkujen eivätkä pelkästään kuskin kimppuun.
Rukan AWS Extreme Stretch -puku ei päässyt osoittamaan vedenpitävyyttään pitkäkestoisessa sateessa, koska pisaraakaan ei tosiaan satanut näiden ajopäivien aikana. Viileämpinä päivinä sen hiostavuus ei tuntunut olevaan mitenkään pahimmasta päästä ja kotimaassa sillä on kuitenkin pystynyt ajamaan kovassakin sateessa täysin kuivana ainakin parisen tuntia.
Haltin Hike&Bike-teltta toimi edelleen uskollisesti, vaikka pystytystekniikkani ei taidakaan oikein soveltua kovaan tuuleen. Tällä kertaa onnistuin löytämään riittävän suojaisia telttapaikkoja, mutta ehkä jatkossa pitänee selvitellä vaihtoehtoisia tekniikoita riepottelevan tuulen varalta.
Tekniset ongelmat
Ketju putosi kerran eturattaalta pienimmälle vaihtamisen yhteydessä, mutta varovainen vaihtaminen ja säännöllinen ketjuhuolto pitivät ongelman poissa jatkossa (vaihtajan rajoitinruuvia säätämällä en tähän asti ole saanut ongelmaa täysin katoamaan).Yksi etutelineen mutteri oli kadonnut jonnekin tundralle, mutta sillä ei näköjään ollut suurtakaan merkitystä telineen koossapysymisen kannalta.
