21.7. keskiviikko
Aamulla jatkoin klo 7:45 Visbyn vanhassa keskustassa pyörimistä. Sataman edustalle oli ankkuroitunut Regent-varustamon Seven Seas Voyager, jonka matkustajat rantautuivat aamupäivällä tutustumiskierrokselle. Tarjolla oli kävelykierros Visbyn vanhassa keskustassa tai hieman laajempi bussikiertoajelu. Kaikki taisivat nousta bussiin eikä kukaan lähtenyt satamasta kävellen...
Testasin Donnerska Husetin kahvilan puutarhatakapihalla, saisiko hieman kovemmalla rahalla maukkaampaa sahramipannukakkua kuin aiemmin Gothemissa. No eipä saanut, huomattavasti pienemmän annoksen kylläkin. Makeannälkään sinivadelmahillo tosin tarjosi vastinetta ihan riittämiin. Suu makeana lähdin kohti satamaa, jossa onnistuin varaamaan itselleni paikan 11:50 lähtevään laivaan. Tällä kertaa sain ihka oikean lepotuolipaikan, joka käytännössä tarkoittaa junan istuimen kaltaista penkkiä hieman suuremmalla jalkatilalla. Vieressäni istunut kaveri kuvitti Adobe Illustratorilla käsin piirrettyjen luonnosten päälle lasten tarrakuvilta näyttäviä hahmoja (kilpikonna, pirtelömuki, panda jne.). TV-monitorissa pyöri Will Ferrellin tähdittämä kreisikomedia Land of the Lost, jonka ääniraidan kuuli penkin kuulokeliitännän kautta. Vaikka elokuva olikin kohkaamisessaan vailla järjen hiventäkään, sen varjolla kolmen tunnin matka-ajasta kului rattoisasti melkoinen osa.
Heti Nynäshamniin rantauduttuani aloin etsiä ruokapaikkaa, joita ei hirveän montaa ollut, mutta valinnanvaraa silti. Lopulta päädyin Restaurang Lydiaan, joka tosin oli sen verran jyrkässä rinteessä, että jouduin pysäköimään pyöräni hyvän matkaa kauemmas. Pasta a la Nynäshamnia mutustellessa oli hyvää aikaa varata Siljalta paikkaa Suomeen torstai-illaksi - nyt kännykkäpuhelutkin toimivat normaalisti. Huono uutinen oli, että näin vuorokautta aikaisemmin ei enää saanut hyttipaikkaa lainkaan. Tartuin silti pelkkään kansipaikkaan, koska toivoin jotenkin onnistuvani löytämään suojaisan sopukan torkkumista varten (mikä sittemmin osoittautui toiveajatteluksi).
Saatuani nälän karkotettua lähdin Nynäshamnista kohti Tukholmaa. Jotenkin onnistuin heti eksymään Nynäsledeniltä, mutta löysin kuitenkin lopulta takaisin sopivalle reitille, vaikka se veikin minut epätoivoiselle 73-tielle Blisian kohdalla. Olin nimittäin päättänyt selviytyä 73-tiellä Ösmohon asti noin 4-5 kilometrin matkan, jonka jälkeen pääsisin taas sivummalle Nynäsledenille. Ilman tätä oikaisua Ösmon kautta Nynäsledenin seuraaminen olisi tehnyt melkoisen mutkan ylimääräistä. Välillä Ösmo-Sörunda tie on vaihtelevan mutkaista ja mäkistä, paikoitellen nousut ovat aika teräviäkin. Grödbyn tienoilla tieprofiili tasoittuu, mutta Grindsjön jälkeen Välandiin reippaat nousut jatkuvat uudelleen. Välandanin jälkeen Nynäsleden vie 257-tielle, jota todellakin kannattaa vältää ainakin kauniina kesäiltoina! Kyseessä on nimittäin leveähkö mutta mutkainen ja mäkinen tie, jolla moottoripyörät ajavat pitkinä letkoina ja kovaa vauhtia sisäkaarteet tiukasti leikaten. Tielle on asetettu liikennemerkkikin asiasta: "Vaara - onnettomuusaltis moottoripyörätie". Jatkuvasti ohi kiitävien moottoripyörien hämäämänä ajoin kilometrin verran ohi Samuelsåsin sinänsä huomaamattomasta risteyksestä (samalla kohdalla toisella puolella on Bed & Breakfast). Takaisinkääntyminen oli suoritus sinänsä, mutta onneksi moottoripyörät kuulee riittävän kaukaa. Heti Samuelsåsin pikkutielle päästyäni aloin etsiä sopivaa wildcamp-paikkaa, jota ei taaskaan kovin helposti vastaan tullut. Lopulta päädyin puomilla suljetulle kärrytielle, jota kuljin noin kilometrin verran, ennen kuin siltä erkani vielä pienempi polku. Polun varressa oli pieni aukio, joka sai kelvata tällä kertaa - kello oli jo 20. Telttaa pystyttäessäni pari mopopoikaa ajoi polkua pitkin, mutta muita kulkijoita ei sen jälkeen näkynyt - 257-tien moottoripyörät tosin kuuluivat etäällä.
Pyörimistä Visbyssä 14 km
Nynäshamn - Samuelsås 54 km
Yhteismatka 68 / 659 km
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti